Eliminaatiodieetti
syyskuu 26, 2018

 

Eliminaatiodieetillä tarkoitetaan ruokavaliota, josta on karsittu pois kaikki ylimääräinen. Eliminaatiodieettiä käytetään yleensä apuna, kun yritetään selvittää mille raaka-aineelle lemmikki on mahdollisesti allerginen. Allergiaoireet esiintyvät yleisimmin iho-oireina kuten kutinana, rapsutteluna, suupielien hankaamisena, tassujen nuolemisena ja järsimisenä, korvien raapimisena, pudistelemisena ja töhnimisenä, silmien vuotona ja punertamisena tai vatsan oireiluna, kuten löysinä ulosteina. Joskus allergiaoireisiin saattaa liittyä myös erilaiset hiivat muun muassa korvissa ja tassujen välissä tai jopa toistuvat korvatulehdukset.

Eliminaatiodieetti kannattaa aloittaa sellaisilla raaka-aineilla, joita lemmikki ei ole ennen ruokavaliossaan saanut. Karsittua ruokavaliota noudatetaan, kunnes allergiaoireet lakkaavat. Tähän menee aikaa yleensä viikosta muutamiin kuukausiin. Eliminaatiodieettiä noudatetaan vähintään kahdeksan viikkoa. Jos oireet eivät lakkaa tai pahenevat eliminaatiodieetin aikana, niin vaihdetaan ruokavalion pohjaa. Joskus sopivan raaka-ainepohjan etsimisessä saattaa kulua aikaa, eivätkä oireet meinaa millään loppua. Pahimmillaan allergiaoireiden aiheuttajaa voidaan joutua etsimään vuosia tai sitä ei koskaan löydetä. Joskus oireet saattavat johtua ruoka-aineallergian sijaan jostain muusta sairaudesta, kuten atopiasta.

Eliminaatiodieetin toteuttamiseen on monta erilaista tapaa ja tässä esittelen muutaman yleisimmän.

Eliminaatiodieetti yhdellä proteiininlähteellä

Yhden proteiininlähteen sisältävässä eliminaatiodieetissä valitaan yksi eläinperäinen proteiinin lähde eli jonkun eläimen liha tai kala. Liha tai kala voidaan tarjoilla lemmikille joko raakana tai kypsennettynä. Dieetin aikana ei anneta mitään muuta, kuin valittua eläinlajia. Jos annetaan herkkuja tai puruluita, niin niiden tulee olla 100 % valmistettu juuri kyseisestä eläinlajista. Samasta eläimestä voidaan antaa kuitenkin sisäelimiä ja luita lihan lisäksi. Yleensä myös kaikki lisäravinteet ja öljyt jätetään tauolle (myös lisäravinteet saattavat sisältää allergisoivia aineita). Tämä kyseinen eliminaatiodieetti on kaikkein varmin tapa karsia mahdollinen allergian aiheuttajaa pois ruokavaliosta. Perusterve aikuinen lemmikki kestää eliminaatiodieettiä muutaman kuukauden, mutta sitä ei suositella pennuille, tiineille- tai imettäville eläimille. Yleisimpiä proteiininlähteitä eliminaatiodieetin ajaksi ovat muun muassa kalkkuna, hevonen ja riista.

Eliminaatiodieetti yhdellä proteiininlähteellä ja yhdellä hiilihydraattien lähteellä

Tässä vaihtoehdossa eliminaatiodieetti koostetaan, kuten edellisessä, mutta valitun lihan lisäksi valitaan myös yksi hiilihydraatin lähde. Hiilihydraatin lähde valitaan niin, ettei lemmikki olisi sitä aikaisemmin saanut. Hiilihydraattien lähteitä ovat mm. vehnä, kaura, ohra, maissi, riisi, peruna, bataatti, hirssi, tattari ja kasvikset. Hiilihydraattien lähteet tulee aina kypsentää huolella, (poikkeuksena kasvissose, jota voi antaa pienissä määrin myös raakana). Tämä dieettivaihtoehto on yleisesti käytetty koirille, mutta harvemmin kissoille.

Eliminaatiodieetti kuivaruualla

Eliminaatiodieettiä varten on myös suunniteltu erilaisia hypoallergisia kuivaruokia. Osassa ruuista sisällysluettelo on jätetty tarkoituksella mahdollisimman lyhyeksi ja karsituksi, jotta mahdollisia allergianaiheuttajia olisi vähemmän. Osa hypoallergisista kuivamuonista on taas käsitelty niin, ettei niiden pitäisi aiheuttaa allergisia reaktioita. Raaka-aineiden sisältämät proteiinit saavat aikaan allergisen reaktion päädyttyään elimistöön. Proteiinikoostumusta saadaan muokattua prosessoinnilla.

Eliminaatiodieetin jälkeen

Kun allergiaoireet ovat kokonaan lakanneet, niin voidaan ottaa uusia raaka-aineita mukaan ruokavalioon ja näin testata, palaavatko mahdolliset oireet niillä takaisin. Uusia raaka-aineita voidaan kokeilla eliminaatiodieetin raaka-aineiden lisänä tai yksinään. Lisätään yksi raaka-aine kerrallaan ja seurataan tilannetta vähintään viikon ajan. Jos oireet palaavat, niin jätetään kyseinen raaka-aine kokonaan pois ruokavaliosta. Se saattaa siis olla allergian aiheuttaja. Kärsivällisyys uusien raaka-aineiden kokeilussa kannattaa. Joskus allergiaoireiden ilmaantumisessa saattaa kulua pitkään ja jos useita eri raaka-aineita on jo ehditty kokeilla ennen oireiden ilmaantumista, niin ollaan taas lähtötilanteessa.

Eliminaatiodieettiä ei ole tarkoitus noudattaa koko loppuelämää, vaan sitä käytetään vain väliaikaisena apuna. Monipuolinen ruokavalioon terveyden perusta. Eliminaatiodieetin aloituksen tarpeesta kannattaa keskustella aina lemmikkien ravitsemusneuvojan tai eläinlääkärin kanssa.




Sopivan kuivamuonan valinta koiralle
kesäkuu 21, 2018

 

Erilaisia kuivaruokia ovat marketit ja eläintarvikeliikkeet pullollaan. Miten valita paras kuivamuona omalle lemmikille?

Kuivaruuan valitseminen aloitetaan miettimällä koiran tämänhetkisiä tarpeita. Onko kyseessä perusterve aikuinen koira vai kenties kasvava pentu tai jo iäkkäämpi seniorikoira. Myös koiran aktiivisuustasolla ja rodulla on vaikutusta oikean ruuan valintaan.

Kun käyttötarkoitus on selvillä, voidaan alkaa vertailla tuotteita eri valmistajien välillä. Hinta ei aina kerro kaikkea. Lemmikin ruokinnassa ei kannata kuitenkaan liikaa pihistellä. Oikeanlainen ravitsemus on terveyden perusta.

Pelkkä kuivaruokapussin etupuolen vilkaisu valintaa tehdessä ei riitä. Taidokkaalla pakkaussuunnittelulla ja mainoslauseilla voidaan saada sisällöltään huonompikin tuote äkkiseltään näyttämään hyvältä. Aina kannattaa lukea vähintään ainesosaluettelo sekä ravintosisältö, jotka löytyvät usein pussin takaa pienemmällä fontilla.

Ainesosaluettelossa on hyvä kiinnittää huomiota tuotteen lihapitoisuuteen. Vaikka koira onkin sopeutunut hyödyntämään myös kasviperäistä ravintoa, niin sen pääasiallinen ravinnonlähde tulee olla liha. Tuotteessa on voitu käyttää esim. tuoretta lihaa, kuivattua lihaa, lihajauhoa tai eläinperäisiä sivutuotteita. Lemmikkien ruuissa ei käytetä ruhon parhaimpia osia, kuten fileitä. Mitä tuote sitten loppujen lopuksi oikeasti sisältää voi olla kuluttajalle vaikea selvittää. Eläinperäisten sivutuotteiden hyödyntäminen lemmikkien ruokinnassa on erittäin ekologista. Esimerkiksi sisäelimet ovat arvokkaita ja ravintorikkaita sivutuotteita, kun taas höyhenet ja karvat eivät.

Valitaan kuivaruoka, joka sisältää koirallesi sopivia raaka-aineita. Ainesosaluettelossa käytetyt raaka-aineet listataan suuruus järjestyksessä. Se mitä on käytetty eniten, tulee ensimmäisenä. Ainesosien järjestystä voidaan myös muokata jakamalla yksi raaka-aine useampaan eri aineeseen, jolloin saadaan arvokkaampien raaka-aineiden määrä näyttämään suuremmalta ja listan kärkeen. Kaikki kuivamuonat sisältävät niiden valmistusprosessin (ekstruusio) takia hiilihydraatin lähteitä, eli viljaa tai jotain muuta kasvisperäistä, kuten maissia, riisiä, perunaa, bataattia tms. Eri hiilihydraatinlähteiden sopivuutta koiralle voidaan selvittää kokeilemalla. Jotkut hiilihydraatinlähteistä lisäävät ulosteen määrää enemmän kuin toiset.

Ainesosaluettelon lisäksi kiinnitetään huomiota ravintosisältöön. Ravintosisällössä oleellisimmat arvot ovat ruuan energiamäärä, proteiinipitoisuus sekä rasvapitoisuus. Valitaan tuote, joka sopii ravintoarvoiltaan oman lemmikin tarpeisiin. Ylipainoiselle koiralle valitaan vähärasvaisempi tuote ja urheilukoiralle vastaavasti tuhdimpi ruoka.

Tuotteita voidaan vertailla myös kivennäis- ja vitamiinipitoisuuksien osalta. Eri tuotteiden välillä on jonkin verran eroja näissä. Pentujen, urheilukoirien ja tiineiden narttujen tarpeet eroavat aikuisen koiran ylläpitotason tarpeista.

Osalle kuluttajista ruuan ja siinä käytettyjen ainesosien alkuperällä on väliä. Onko tuote valmistettu Kiinassa, USA:ssa, Euroopassa, EU:n sisällä, Pohjoismaissa tai kenties jopa Suomessa. Eri maiden lainsäädännöt liittyen lemmikkiruokien valmistukseen vaihtelevat. Euroopan Unionin sisällä noudatetaan samaa lainsäädäntöä. Suomessa lemmikkiruokien valmistusta sekä maahantuotujen ruokien laatua valvoo Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA. Joskus kuivaruokien alkuperämaata on vaikea selvittää. Valmistusmaa saattaa löytyä, mutta se ei silti kerro vielä raaka-aineiden alkuperää.

Lopuksi voidaan tehdä vielä hienosäätöä erilaisten lisäarvoa tuovien ainesosien (esim. nivelaineet) välillä. Ensin katsotaan kuitenkin tärkeimmät perusteet kuntoon eikä hifistellä.

Kuivamuonien vertailussa on huomioitava, että koirat ovat yksilöitä ja se mikä sopii toiselle, ei välttämättä sovi juuri sinun koirallesi. Tuotteiden sopivuus selviää parhaiten kokeilemalla ja vertailemalla.




Koiran raakaruokinta lyhyesti
toukokuu 28, 2018

 

Raakaruokinnalla tarkoitetaan yleensä ruokintatyyliä, jossa koiralle syötetään pääasiallisesti raakaa lihaa, kokonaisia tai jauhettuja luita tai kalsiumvalmistetta purkista, sisäelimiä ja kasviksia. Raakaruokinta juontaa juurensa australialaisen eläinlääkärin Ian Billinghurstin julkisuuteen tuomaan BARF (bones and raw food tai biologically appropriate raw food) ruokintatyyliin. Tämä ruokintatapa perustuu lihaisten luiden (50% lihaa ja 50% luuta) syöttämiseen, joita ruokavaliossa on 60- 80 %. Nykypäivän raakaruokinnassa luun osuus on maltillisempi. Erilaisia raakaruokintatyylejä on kuitenkin monenlaisia ja koirien ollessa aina yksilöitä, se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle. Raakaruokia voi ostaa koirille valmiina täysravintoina tai ruokavalion voi myös koostaa itse. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti, että mitä tulee ottaa huomioon, kun raakaruokavalio halutaan suunnitella itse.

Koiran tasapainoinen raakaruokavalio koostetaan niin, että pääpaino ruokinnassa on lihalla. Lihasta koira saa proteiinia, rasvaa sekä muita ravintoaineita. Kalaa voidaan lisätä ruokavalioon kerran pari viikossa tai vaikka päivittäin. Lihoja ja kalaa on hyvä syöttää monipuolisesti eri eläinlajeista. Jos koiralla on jotain ruokarajoitteita, kuten allergia, niin monipuolisuudesta voidaan joutua tinkimään. Koira tulee hyvin toimeen myös vain yhdellä proteiininlähteellä, mutta monipuolisempi ruokavalio on aina suositeltavaa. Lihan lisäksi ruokavalion tulee sisältää jotain kalsiuminlähdettä. Kalsiumia saadaan esimerkiksi kokonaisista luista, jauhetusta luullisesta lihasta, lihaluujauhosta tai teollisista kalsiumvalmisteista. Kalsiumin määrä tulee laskea tarkkaan koiran tarpeen mukaan, sillä sekä sen liika- että vajaasaannista on haittaa. Kalsiumin määrän lisäksi tulee huomioida myös kalsiumin ja fosforin suhde. Ruokavaliossa tulisi olla enemmän kalsiumia kuin fosforia. Fosforia saadaan luumateriaalin lisäksi myös lihasta. Lihassa taas ei ole juurikaan kalsiumia.

Raakaruokinnassa voidaan käyttää erilaisia sisäelimiä monipuolistamaan ruokintaa. Sisäelimiksi luokitellaan mm. koirien ruokinnassa yleisesti käytetyt keuhko, sydän, maha, maksa ja munuaiset. Sisäelimet ovat usein vähärasvaisia ja maittavia koirille, lisäksi niiden hyödyntäminen lemmikkien ruokinnassa on ekologista. Eri sisäelinten ravintoarvoissa on kuitenkin huikeita eroja. Keuhko ja maha ovat pääasiassa sidekudosta. Niitä voidaan käyttää osana ruokavaliota, mutta ne eivät pelkästään riitä täyttämään koiran ravitsemuksellisia vaatimuksia. Sydän on lihas ja se on vähärasvainen ja maistuva sisäelin. Maksaa ja munuaisia tulee syöttää vain rajoitetusti, sillä ne keräävät mm. elimistöön päätyneitä myrkkyjä ja raskasmetalleja. Maksa on erittäin ravintorikas sisäelin ja se sisältää runsaasti a-vitamiinia. Maksan korkea a-vitamiinipitoisuus rajoittaa myös sen syöttömääriä. Sitä voidaan lisätä ruokavalioon kerran viikossa tai päivittäin pieninä annoksina.

Kuidunlähteinä raakaruokinnassa käytetään perinteisesti erilaisia kasvissoseita raakana. Kuitu hoitaa paksusuolen limakalvoa ja muokkaa bakteerikantaa lisäämällä hyödyllisten bakteerien määrää paksusuolessa. Kuitu lisää sonnan määrää ja ylläpitää sen sopivaa rakennetta. Koirille ei kuitenkaan ole määritelty erillistä kuidun tarvetta. Kuitua saadaan kasvisten lisäksi myös esimerkiksi viljoista tai pellavansiemenistä. Runsas kuidun määrä heikentää ruuan kokonaissulavuutta ja sitä voidaankin käyttää hyväksi mm. painonhallinnassa.

Raakaruokavaliota voidaan täydentää myös erilaisilla öljyillä. Öljyt toimivat välttämättömien rasvahappojen lähteenä. Koira pystyy hyödyntämään sekä kasvi- että eläinrasvoja, mutta niiden rasvahappoprofiileissa on kuitenkin suuria eroja. Esimerkiksi pellava- ja rypsiöljy ovat hyviä omega-3- rasvahappojen lähteitä, mutta toisin kuin kalaöljy, ne eivät sisällä omega-3-ryhmään kuuluvia DHA- ja EPA-rasvahappoja.

Teollisten lisäravinteiden käyttö on melkein aina tarpeellista, kun koiran ruokavalio koostetaan itse raakaruualla. Lisäravinteiden tarve tulisi laskea aina yksilöllisesti. Lisäravinteiden liikasaannista on yhtä paljon haittaa, kuin vajaasaannista, sillä jonkun aineen liikasaanti voi haitata toisen imeytymistä. Vitamiineilla ja kivennäisaineilla on aina yhdysvaikutuksia. Lisäravinteita ei siis kannata lisätä ruokintaan umpimähkään, ellei tiedä mitä tekee. Joillain vitamiineilla ja kivennäisaineilla on myös erittäin alhaiset myrkytysrajat.

Käytännön ruokinnan suunnittelu

1. Valitse koirallesi sopivat raaka-aineet, joista haluat muodostaa ruokavalion rungon.
2. Laske koiran päivittäinen energiantarve ja muokkaa annostusta sen mukaan.
3. Varmista riittävä proteiinin ja rasvan saanti
4. Varmista riittävä kalsiumin ja fosforin saanti sekä näiden oikea suhde.
5. Varmista rasvaliukoisten vitamiinien (A, D, E) saanti.
6. Tarkista muiden kivennäis- ja hivenaineiden sekä B-vitamiinien saanti.
7. Tarkista välttämättömien rasvahappojen saanti.
8. Tarkkaile ruokavalion sopivuutta koirallesi ja muokkaa tarpeen mukaan.

Jos raakaruokinta ja sen toteutus mietityttävät, niin apua on tarjolla. Carnin lemmikin ravitsemusneuvonta tarjoaa ruokintasuunnitelmia koirille. Yksilöllisellä ruokinnan suunnittelulla pyritään varmistamaan parhain mahdollinen ruokavalio lemmikille, jotta se saa päivittäin kaikki tarvitsemansa ravintoaineet oikeissa suhteissa. Ravitsemusneuvonnan pohjana käytetään tämänhetkistä tutkimustietoa sekä kansainvälisiä koirien ravitsemussuosituksia. Oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan parhaimmillaan edistää lemmikin kokonaisvaltaista hyvinvointia.