Agility dog’s feeding
April 1, 2020

Agilitykoiran ruokinta ja sen erityispiirteet. Mitä tulee ottaa huomioon agilitykoiran ruokinnassa? Miten agilitykoiran ruokavalio eroaa kotikoiran ruokavaliosta? Agilitykoirien fyysiseen kunnon kehittämiseen, oheisharjoitteluun ja kehonhuoltoon kiinnitetään koko ajan enemmän huomiota. Monet lajin harrastajat ovat kuitenkin jättäneet koiran ravitsemukselliset tarpeet vähemmälle huomioille. Oikeanlainen ruokinta on todella iso osa suorituskykyä. Epäsopiva ravinto ei saa olla menestyksen este eikä hidaste. Oikeanlainen ruokavalio tukee suorituskykyä, auttaa palautumaan ja ennaltaehkäisee rasituksesta aiheutuvia vammoja. Seuraavassa blogikirjoituksessa haluan nostaa esiin agilitykoiran tärkeimpiä ravitsemuksellisia kulmakiviä. 

Optimaalista suorituskykyä tavoiteltaessa ei valitettavasti riitä, että eläinkaupan tai marketin hyllyltä napataan sattumalta joku vastaan tuleva urheilukoirille suunnattu valmisruoka. Agilitykoira on huippu-urheilija, jonka suorituskykyyn voidaan merkittävästi vaikuttaa oikeanlaisella ravitsemuksella. Agilitykoiran ruokinta tulee aina suunnitella yksilöllisesti harrastettavan lajin vaatimukset huomioiden. Erityishuomiota ruokintaan tulee kiinnittää kilpailukauden ohella myös agilitykoiran kasvun aikana sekä sen vanhuuspäivillä. Myös mahdolliset loukkaantumiset ja tiineys luovat erityistarpeita ruokinnan suunnitteluun.

Agilitykoiran ruokinta ja sen suunnittelu kannattaa aloittaa aktiivisuustason arvioinnilla. Urheilukoirilla energiankulutuksen arvioiminen on kaikkein olennaisin ruokinnan suunnittelun osa. Koiraurheilulajit voidaan karkeasti ajateltuna jakaa kolmeen eri ryhmään niiden vaatiman energiankulutuksen mukaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat lyhytkestoiset sprinttityyppiset lajit, toiseen ryhmään keskipitkät noin tunnin mittaiset suoritukset ja kolmanteen ryhmään pitkäkestoiset, useita tunteja kestävät suoritukset.

Tyypillisiä ensimmäiseen ryhmään kuuluvia koiraurheilulajeja ovat muun muassa agility, flyball ja ratajuoksulajit. Niissä täydellä teholla tehdyn suorituksen kesto on alle minuutin luokkaa. Agility on pääasiassa anaerobista suoritusta ja suorituksen aikana lihaksiin muodostuu maitohappoa. Kovatempoisessa anaerobisessa treenissä pääasiallisena energianlähteenä käytetään glukoosia. Sprinttityyppisissä lajeissa energiankulutus kasvaa noin 25 % normaaliin päivittäiseen kulutukseen nähden. Tämä on siis lähinnä suuntaa antava karkea arvio. Treeni- ja kisapäivinä kuluu energiaa myös alku- ja loppuverryttelyihin itse ratasuorituksen lisäksi. Kuitenkaan agility ei ole kuormitukseltaan yhtä raskasta kuin esimerkiksi metsästys tai valjakkourheilu. Lisäksi jokainen harrastaa omalla tyylillään.

Urheilukoiran energiankulutus riippuu enemmän kuljetusta matkasta kuin suorituksen intensiteetistä. Lyhyt nopeatempoinen ratasuoritus ei vielä nosta energiankulutusta huomattavasti, mutta lajiin liittyvät oheisharjoitteet kyllä. Agilitykoiralla lajiharjoittelu onkin vain pieni osa sen todellisesta fyysisestä kuormituksesta. Kun koira liikkuu lyhytkestoisesti korkealla sykkeellä anaerobisesti, sen energian kulutus ei vielä kasva merkittävästi. Pitkäkestoisessa oheisharjoittelussa, kuten metsälenkit, uiminen, vesijuoksu, paimennus, canicross pääasiallisena energianlähteenä käytetään rasvaa ja tällöin myös ruokinnalta vaaditaan erilaisia suhteita. Agiltykoiran ruokinnassa on tärkeää huomioida lajiharjoittelun ja oheisharjoittelun määrä sekä niiden suhde. Yksinkertaistettuna voidaan jopa ajatella, että jos koiralla harrastetaan agilityä kerran viikossa ja sen ohella koira elää normaalia seurakoiran elämää se voidaan ruokkia kuten normaalit kotikoirat. Jos koiralla harrastetaan ja kilpaillaan tavoitteellisesti ja sen fyysistä kuntoa kehitetään systemaattisesti, täytyy agilitykoiran ruokinta säätää yksilöllisesti nimenomaan agilityyn sopivaksi.

Agilitykoiran tulee olla urheilukoiralle sopivassa painoluokassa, eli hieman normaalia kotikoiraa hoikempi. Agilitykoiran kylkiluiden tulee olla helposti tunnusteltavissa ilman välissä olevaa rasvakerrosta. Sivusta katsottuna vyötärölinjan tulee nousta ja ylhäältä tarkasteltuna tulee erottua selkeä vyötärö. Selkäranka ei kuitenkaan saisi törröttää näkyvästi, vaan se kertoo siitä, että koira on todennäköisesti liian hoikka tai lihasköyhä. Ylipaino hidastaa koiraa ja sen palautumista. Agilityssä suoritetaan korkeita esteitä ja nopeita käännöksiä, jolloin liiallinen massa on tiellä ja aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta mm. nivelille. Alipaino taas vaikuttaa siihen, ettei lihasmassa pääse kehittymään täyteen potentiaaliinsa. Voit lukea lisää painonhallinnasta täältä.

Agilitykoiran ruokinnassa tärkeintä onkin suhteuttaa ruokamäärä kulutukseen, jolloin paino pysyy hallinnassa ja samalla saadaan riittävästi energiaa optimaalisen suorituskyvyn tukemiseen. Kun ruokavalion perusta ja ruokintarutiinit ovat kunnossa koiran yksilölliset tarpeet huomioiden ollaan jo pitkällä. Vasta kun perusta on kunnossa, voidaan saada lisähyötyä ravintolisistä ja erilaisista harjoittelun ohella käytettävistä nesteytys- ja palautusjuomista. Huolellisella ruokinnan suunnittelulla voidaan parhaimmillaan parantaa koiran suorituskykyä muun muassa lisäämällä sen nopeutta sekä nopeuttamalla sen palautumista suorituksen jälkeen. Lisäksi agilitykoiralle varta vasten suunniteltu ruokavalio saattaa vähentää loukkaantumisriskiä. Oikeanlainen ravitsemus tukee lisäksi koiran terveyttä ja elämänlaatua.

Seuraavassa blogikirjoituksessa pureudumme lisää agilitykoiran ruokintaan ja sen ravitsemuksellisiin erityistarpeisiin.

Pysykää kuulolla!

Lue lisää agilitykoiran yksilöllisestä ruokinnan suunnittelusta ja ravitsemusvalmennuksesta tästä ja liity mukaan!