Painonhallinta
tammikuu 6, 2019

Ylipaino on tällä hetkellä koirien ja kissojen yleisin ravitsemushäiriö. Suomessa arviolta joka kolmas koira ja joka toinen kissa on ylipainoinen. Maailmalla tilanne on vielä pahempi. Australiassa tehdyn tutkimuksen mukaan 41 % koirista oli ylipainoisia (McGreevy ym. 2005).

Ylipainon syitä

Lemmikin ylipaino johtuu lähes aina siitä, että sen energiansaanti ei vastaa kulutusta. Ylipaino voi lyhentää lemmikin elinikää ja altistaa sitä muun muassa tuki- ja liikuntaelinsairauksille sekä diabetekselle. Ylipainon aiheuttaja voi toki olla myös jokin sairaus, kuten esimerkiksi Cushingin tauti tai kilpirauhasen vajaatoiminta. Lisäksi jotkin lääkkeet ja perintötekijät saattavat altistaa ylipainolle. Toiset rodut ovat herkempiä lihomaan kuin toiset.

Yleinen ylipainoon johtava ruokintavirhe liittyy lemmikin aktiivisuuden yliarvioimiseen. Se, että lemmikki on kotona aktiivinen ja puuhastelee paljon ei vielä lisää merkittävästi sen energiankulutusta. Lemmikki luokitellaan aktiiviseksi vasta siinä vaiheessa, kun sen kanssa harrastetaan säännöllisesti jotain fyysisesti kuormittavaa lajia, normaalin lenkkeilyn lisäksi. Kaikkein tuhdeimmat ruuat kuuluvat lähinnä metsästys- ja vetokoirien ruokavalioon. Vapaana ulkoilevat kissat luokitellaan aktiivisemmiksi kuin sisäkissat.

Ruokapakkausten annosteluohjeiden väärin tulkitseminen saattaa myös johtaa yliruokintaan. Esimerkiksi kuivaruokapakkauksissa on kerrottu yleensä vuorokausiannos, eikä suinkaan yhden aterian koko. Jos nämä kaksi sekoittaa keskenään, niin lemmikki saa äkkiä kaksin tai jopa kolminkertaisen annoksen tarpeeseensa nähden. Jokainen koira ja kissa on yksilö ja pakkauksen annosteluohjeen sijaan kannattaa katsoa ja tunnustella lemmikkiä ulkoisesti ja säätää annostusta vielä sen mukaan. Ruokamäärä kannattaa myös aina mitata, eikä arvioida silmämääräisesti.

Kolmas yleinen ongelma on päivittäin annetut makupalat ja puruluut, jotka luonnollisesti sisältävät myös energiaa. Nämä tulee aina huomioida päivittäistä annostusta suunniteltaessa.

Kuntoluokitus

Koiran tai kissan lihavuuskunnon ja laihdutustarpeen arvioimiseen käytetään hyödyksi kuntoluokitusta (eng. body condition score, BCS). Kuntoluokitus tehdään useimmiten asteikoilla 1-5 (3=normaali) tai 1-9 (5=normaali). Erot eri kuntoluokkien välillä ovat noin 10 % painosta. Rotukohtaiset painosuositukset eivät ole oikea väline koirien ja kissojen lihavuuskunnon arviointiin (Smith ym. 2018). Toki ne voivat antaa jotain suuntaa arviointiin, mutta tärkeintä on katsoa lemmikkiä yksilöllisesti. Britanniassa tehdyssä tutkimuksessa vain puolet omistajista osasi arvioida koiransa kuntoluokan oikein ja vastaavasti reilusti alle puolet omistajista osasi tulkita pakkauksen annosteluohjeen mukaisesti, kuinka paljon ruokaa heidän tulee lemmikilleen antaa (Yam ym. 2017).

Laihduttaminen käytännössä

Jos lemmikille on kertynyt ylipainoa kannattaa painonpudotus tehdä kuitenkin maltillisesti. Sopiva vauhti on noin 1 % painosta viikossa. Painoa voidaan pudottaa ruokamäärää pienentämällä tai siirtymällä kevyempään ruokaan. Liikunnan lisääminen kannattaa myös. Ruuan energiapitoisuutta saadaan tehokkaimmin vähennettyä rasvapitoisuutta alentamalla, sillä rasva sisältää tuplasti enemmän energiaa kuin proteiinit ja hiilihydraatit. Jos ruokamäärää vähennetään huomattavasti, saattaa tiettyjen ravintoaineiden saanti jäädä liian alhaiseksi. Vähemmän energiaa sisältävää laihdutusruokaa voidaan syöttää normaalia enemmän, jolloin tarvittavien ravintoaineiden saanti saadaan turvattua. Kuitujen lisääminen vähentää ruuan sulavuutta ja ylläpitää kylläisyyden tunnetta. Laihdutusruuissa on usein korkeampi kuitupitoisuus kuin tavallisissa ruuissa. Myös raaka- ja kotiruokintaa voidaan täydentää erillisiä painonhallintaa tukevilla kuitulisillä.

Diez ym. (2002) tutkimuksessa huomattiin, että narttujen energiansaantia tulee rajoittaa enemmän kuin urosten. Nopea laihduttaminen voi aiheuttaa myös lihasmassan vähenemistä. Korkeaproteiinisella ruokavaliolla voidaan estää elimistön rasvattoman massan heikkenemistä (Diez ym. 2002).

Painonpudotuksen aikana lemmikkisi saattaa vaikuttaa entistä nälkäisemmältä, mutta tämä kuuluu asiaan. Lievinä sivuoireina saattaa esiintyä myös lisääntynyttä kerjäämistä ja ruuan varastelua.

Lemmikki tulisi aina pyrkiä pitämään normaalipainoisena. Jos kuitenkin painoa on kertynyt hieman ylimääräistä, ei asiaa kannata turhaan hävetä. Syy ylipainoon saattaa löytyä vääränlaisesta ruokavaliosta ja annostuksesta. Lemmikin painonpudotus takaisin normaaliin kestää ylipainon suuruudesta riippuen yleensä muutamia kuukausia. Carnin ravitsemusneuvonta auttaa mielellään lemmikkisi painonpudotuksessa.

Tilaa painonhallintaohjeet tästä:

Lähteet:

1. McGreevy, P. D., Thomson, P. C., Pride, C., Fawcett, A., Grassi, T., & Jones, B. (2005). Prevalence of obesity in dogs examined by Australian veterinary practices and the risk factors involved. Veterinary Record-English Edition156(22), 695-701.

2. Smith, E. G., Davis, K., Sulsh, L., Harvey, S. C., & Fowler, K. E. (2018). Canine recommended breed weight ranges are not a good predictor of an ideal body condition score. Journal of animal physiology and animal nutrition.

3. Yam, P. S., Naughton, G., Butowski, C. F., & Root, A. L. (2017). Inaccurate assessment of canine body condition score, bodyweight, and pet food labels: a potential cause of inaccurate feeding. Veterinary sciences4(2), 30.

4. Diez, M., Nguyen, P., Jeusette, I., Devois, C., Istasse, L., & Biourge, V. (2002). Weight loss in obese dogs: evaluation of a high-protein, low-carbohydrate diet. The Journal of nutrition132(6), 1685S-1687S.